Sadventures

Singaporeen saavuttiin alkuillasta hieman ikavemmilla fiiliksilla, Sunttiksen tapauksesta johtuen. Edessa perinteiseen tapaan halvan punkan loytaminen. Ennalta oli jo tiedossa, et Singapore on reissun kohteista selkeesti kallein, joten hintatasoon osattiin varautua. Muutama paikka kierrettya loyty ABC Backpackersista sopiva dormi hintaan 8,5 ersuu/naama. Kyseessa oli siis tahan mennessa selkeesti reissun kallein majotus, mut ei kovin paha sekaan. Siita siis kahen yon diili ja jatkosuunnitelmia tekemaan.

Hintatasosta johtuen Singaporessa ei ollu tarkotus olla pitkaan, mutta edessa oli silti yks reissun tarkeimmista yksittaisista tavotteista. Jokaisen itseaan kunnioittavan baarimikon on edes kerran elamassaan kaytava Raffles hotellin Long Barissa juomassa aito originaali Singapore Sling.  Kyseessa on yksi maailman legendaarisimmista (ja eittamatta parhaista) drinkeista, joka keksittiin kyseissa baarissa joskus 1900-luvun alkuvaiheissa. Sinnehan me siis paukittiin suu kuivana ja intoa taynna ku pikkupojat karkkipaivana. Erityisen hianon slingeilysta teki sen, etta sillon (25.2) oli muutenkin merkittava paiva maailman historiassa eli meian Kaltsu-poijjaan syntymapaiva, jonka juhlistamista oli tarkotus jatkaa viela myohemmin illalla. Ja mika olikaan hienompi tapa alottaa juhlat ku Raffles ja Sling.

Slingien purskahtelevan harteikas maku oli just niin hyva ku oli odotettukin, eika siina vaiheessa hinnalla ollut valia. Drinkki makso nimittain huikeet 26 dollaria eli 13 euroa. Toisin sanoen siina meni kurkusta alas melkein yhden paivan budjetti, joten vaikka makunsa puolesta niita ois voinu kumota koko illan, oli kuitenki jatkettava matkaa.

Tiedossa oli tassa vaiheessa myos se, ettei illalla vietetty pelkastaan Kaltsun synttareita vaan myos laksiaisia. Lento kohti Suomea lahti yolla yhdelta, joten Kaltsun osalta reissu kavi vahiin. Siispa slaparia toisen eteen ja hetken kaupunkisurffauksen jalkeen illanviettoon. Ilta vierahti dormilla korttia pelatessa, olutta maistellessa ja reissumuistoja fiilistellessa. Tunnit kavi kuitenkin Kaltsun osalta vahiin, joten viela oli lahettava kaupungille ottamaan viimiset reissudrinksut ennen hyvasteja. Sellaset loyty nopeesti ja samalla poytaan saatiin Sadventuresin uus harrastuskin, shisha aka vesipiippu aka makuspaadero. Pari olutta ja bongi kiertamaan ni AAAHHH!! Synttarifiilikset oli hyvin nopeesti kohillaa. Tassa maailmankolkassa baarit ja baarielama on sellasia niinku pitaaki. Talla hetkella nauran KOVAA JA AANEKKAASTI kaikille teille silver cardin omistajille, jotka sedulan branikassa rookikopissa polttelette kuivin suin sinista LM:aa samalla miettien, laittaako joku urpo teian tuoppiin jotain ekstradouppia salin puolella. HAHAHA!!!!

Ilta paatty ylafemmoihin ja Kaltsun taksimatkaan kohti lentokenttaa. Ryhma oli siis karsiny nyt ensimmaisen miehistotappion ja matkaa oli jatkettava kolmisin. Next destination: Kuala Lumpur, Malesia. Bussilla Johor Bahruun ja sielta yon yli KL:iin. Perilla palattiin taas perinteisempaan majotustyyliin. Loistavalta sijainnilta loyty Pudu Hostel ja hinta rapiat 3 euroo/yo. Lumpurikin oli Singaporen tapaan eraanlainen valistoppi, joten suunnitelmissa oli tutustua ainoastaan muutama paiva kaupungin tarjontaan. Aika kulu lahinna hyvan ruoan parissa, shoppaillessa (jotaa taltakin reissulta oli ostettava) ja muuten vaa hengaillessa. Sen verran ohjelmaa keksittiin et ajateltiin jatkaa Shanghaissa alotettua pilvenpiirtajiin tutustumista ja paatettiin tsekata kuuluisat Petronas Twin Towerit (452m). Pilvisen ja sateisen kelin takia tornit ei mitaa ihmeita tarjonnu mut tulipahan kaytya. Tahan yhteyteen on pakko myos sanoa et taa oli ensimmainen kerta koko reissulla ku tuli kiireen tunne. Meian piti olla tiettyyn aikaan torneilla, jos haluttiin mukaan vierailulle. Ei siina lahtoa tehdessa kuitenkaan muistettu, etta siirtyminen Aasiassa ei oo ihan yhta nopeeta ku Voikkaalla, joten jouduttiin ihan kunnolla sykkimaan, etta kerettiin metrolla paikan paalle. Aika hyvin siis kuitenki kiire ollaa saatu poistettua kalenterista niinku tarkotus olikin.

Lumpurin jalkee ryhman oli taas aika loytaa rauha ja poistua suurkaupungin halinasta. Rauha loyty lopulta Malesian itarannikolta piskuiselta Perhentian Kecil Islandilta, jonne siirryttiin bussi+vene kyydilla sopivasti yon yli saastaen jalleen yhen yon majotuksen. Saari on pieni, kaunis ja rauhallinen, joten ensivibat oli oikein lupaavat. Siella matkailijat on paaosin nuoria rebailijoita eika tarvi pelata, et tormais lapsiperheisiin tai massaturismikohteiden kaltaiseen hermoja raastavaan vendorirumbaan.

Perhentianin osalta kavi sinansa huono saka et koko mesta oli just vasta ”avannu ovensa” ja jonkunakonen monsuunikausi veteli saarella viimisiaan. Vetta tuli siis reippaasti, minka johdosta paatettiin lahtea vahan aiottua aikasemmin eteenpain. Ei sen puoleen voi valittaa, etteiko vesisaateesta huolimatta kiire ja stressi olis loistanu poissaolollaan riippumatossa maatessa, musaa kuunnellessa ja kirjoja lukiessa. Lopulta saatiin yks aurinkoinen paiva, jolloin paas taas frisbeen ja boltsikan pariin rannalle lohoilemaan. Perhentian oli kaikin puolin tosi lungi paikka, jossa kelien suosiessa olis viihtyny huomattavasti pitempaaki. Nyt kuitenki paatettii jatkaa matkaa kohti Malesian pohjoista rajaa. Sieltahan se kyltti lopulta loyty, jossa oli nuoli eteenpain ja teksti: THAILAND…