Sadventures

Bussilla kruisailtiin siis raja-asemalle, josta apostolin kyydilla seuraavan maahan, Thaimaahan. Raja-asemalla tosin odotti reissaajia hieman huononpuoleinen yllatys. Uuden Thaimaan lainsaadoksen mukaan, maarajan ylittavat saavat vain 15 vuorokauden maassaololuvan, joka ennen oli sama, kuin lentaen maahan saapuessa, eli 30 vuorokautta. Yritetaankohan travellereita vahentaa ja suosia rikkaita turisteja, ken tietaa??

Ensimmaisena ajatuksena oli tietenkin taas ruoka. Nalka kurni matkaajien mahoja ja eikun metsastamaan leijonaa, eikun siis muovituoliravintolaa. Sellainen loytyikin ja vahvasti barbaaritavoista tunnetut miehet soivat siis riisia,ituja ja makoisaa tofua. Ja joku jos viela kehtaa vaittaa, ettei matkailu avarra…

Junat olivat silta paivalta menneet ja ei ollut porukassa intoa jaada asemalle hengailemaan edesmenneen Kirkan tahtiin. Loydettiin sitten bussi, joka erehdyttavasti naytti vaan turisteille tarkoitetulta. Hinnoissa ei ollut sopimisen varaa ja oli tyytyminen kohtaloonsa. Halvan oluen ja bussista loytyvan vessan innoittaminen suunnattiin kohti paikallista Siwaa ja muutamat oluet pitkan kuivan kauden jalkeen. Olo, kuin kuninkaalla paastessa maistelamaan Thaimaan mallastuotteita ja matkan taittuessa. Ettei asiat taaskaan tuntuisi liian kirkkailta ja glamourisilta, se virtsaamistarve pullahti esiin muutaman tunnin jalkeen. Yli buukattu, yli lastattu ja muutenkin liitoksiaan myoten taynna oleva bussi, joten jokainen inch oli kaytossa, mukaanlukien siis vessakin. Alakerran tyly vastaus oli vain vessan ovella, “Sorry, no WC”.

Rakko kuitenkin kesti rajahtamatta pysahdykselle ja aamulla saavuttiin turvallisesti Phuket Towniin. Townista suunnattiin paivaksi hengailemaan maan ykkosrannalle, ainakin jos turistien maarasta lasketaan, Patong Beachille. Optimistinen porukka ajautui synkkaan masennukseen. Hyvaa sanaa ei talta matkaryhmalta kuule kyseisesta turistihelvetista. Rannalta loytyi kaikki suuren maailman aktiviteetit, myyjia miljoona erilaista, rantatuolien varit suoraan tikkurilan varikartasta ja rakasta harmanmurretta kuuli miltei kokoajan. Hinta esimerkkina 30 min tuktuk matka Phuketissa maksoi suunnilleen saman verran, kuin bussi Phuket-Bangkok. Enempaa en jaksa kallista palstatilaa kayttaa paikan pilkkaamiseen.

Viikonloppu kului Elinan ja Maikun kanssa hengaillessa. Tytot olivat siis tyoharjoittelussa Lahden AMK:sta Phuketissa ja sita kautta osalle ryhmaa tuttuja. Viini virtasi ja laulu raikasi Phuketin saaren rannoilla. Ryhma koki seuraavan miehistotappion tassa pisteessa. Sunttiksen tilanne naytti silta, etta jos ei lahde nyt takaisin Suomeen, voi olla ettei lahde sitten enaa ollenkaan. Mika nyt ei olisi huono ajatus ollut sekaan. Oli siis aika luopua Norpan huumorista. Sunttis suuntasi Phuketista Bangkokiin ja kaksi jaljelle jaanytta kohti Phangan islandia ja Full Moon Partyja.

Bussilla jalleen suunnatiin kohti Surat Thania, jossa vajaan paivan pysahdys ja ilta lautalla kohti Phangania. Paiva tapettii tutkimalla kaupunkia ja ennen puolta yolta oli aika siirtya purkkiin. Nimenomaan purkkiin, koska lautassa nukuttiin, kuin sillit purkissa. Lautta oli ylibuukattu niinkuin niin monesti aasiassa ja tilaa ei olisi liikaa ollut oikeallakaan matkustaja maaralla . Yo kuitenkin kului nopeasti ja auringon ensi sateet herattivat Sadventuresin jasenet, Phanganin lahettyvilla. Kuulimme ja luimme huhuilua, etta FMP aikaa majoituksen loytaminen voi olla vaikeaa saarelta. Niinhan se kylla olikin, tosin ei juhlien johdosta, vaan myyjien puuttesta johtuen. Guesthousien ovet olivat kylla auki, mutta aamutuimaan ei ollut ketaan kelta kysella vapaita huoneita. Huone loytyi kuitenki ja halpaan hintaa, Thong Salasta.

Kauneusunien jalkeen suunnattii ruokailemaan (ei me koko aikaa kylla syoda vaikka silta voi vaikuttaa) ja sitten ajatukset kaantyivat jo illan juhlia kohti. Kuppia kallistaessa, oi rakas Mekong “viski”, ja musiikkia kuunnellessa samasta GH:sta ilmaantui myos suomalainen kaveri. Tutustuttiin sitten Mikaan ja houkuteltiin hanetkin pahoille teille dokaamaan samaan porukkaan. Ilta pyorahti yohon, yo vaihtui aamuun ja bileet olivat ja menivat. Hauskaa pidettiin (kai), ja aamulla herattiin. Loistavat bileet siis.

Loppuajaksi porukka suuntasi pohjoiseen ja rauhallisimmille rannoille chillaamaan. Rantoja on tarjolla kymmenkunta, me eksyttiin Mae Haadille ja Koh Ma:n viereen. Paikka oli aika pieni, paljon nuoria matkaajia ja kovassa nousukaudessa. Uutta betonihelvettia tuli jokainen paiva, saa nahda, koska hiljainen ranta kokee turistoitumisen. Paivat kuluivat riippumatossa, rannalla ja skoottereilla parraillessa.

Viimeisena pysakkina oli Enkelten kaupunki, Bangkok. Kaupungissa riittaisi tutkimista vaikka vuosiksi, mutta junasekoilujen ja kiirellisen maastapoistumisen siivittamina ehdittiin tutustua vain 3 paivaa tahan miljoonakaupunkiin. Aika kului shoppailessa, heinasirkkoja syodessa ja paikallisbusseilla kruisaillessa. Niilla ajellessa sai kylla hyvan lapileikkauksen kaupungista. Tarkoituksena oli myos kayda katsomassa Muay Thaita Lumpini Stadionilla, mutta 1000 bahtin hinta romutti haaveet.

…Next stop Laos…